18.3.2012

HUNGER GAMES


No niin: Jos mulla on vielä lukijoita (saati kavereita), jotka ei oo vielä lukenut Nälkäpeliä niin suosittelen todellakin lukemaan! En tunne vielä ainuttakaan, joka ei olisi kirjoista tykännyt ja niin monet erilaiset ihmiset on saaneet näistä niin paljon irti, että uskon tämän kirjan sopivan ihan jokaiselle.

Nälkäpeli-trilogia kertoo siis sodan ja luonnonkatastrofien turmelemasta Pohjois-Amerikasta. Raunioiden keskeltä syntyy uusi maa, Panem. Panem on jaettu kolmeentoista vyöhykkeeseen. Kun kolmastoista vyöhyke nousi köyhimpiään tallovaa pääkaupunki Capitolia vastaan, tuhosivat hallitsijat kolmannentoista vyöhykkeen ja perustivat rangaistukseksi Nälkäpelin. Nälkäpelin idea on yksinkertainen; Joka vuosi jokaiselta kahdestatoista vyöhykkeestä arvotaan kaksi tribuuttia, poika ja tyttö, osallistumaan Nälkäpeliin. Heidät lähetetään joka vuosi vaihtuvalle areenalle ja heidän ainoa mahdollisuutensa on tappaa toisensa.Viimeinen eloonjäänyt on voittaja.
Päähenkilö on Katniss Everdeen, 16-vuotias Vyöhyke 12:ta asukki. Kun päähenkilö Katnissin pikkusisko Prim arvotaan Nälkäpeliin, ilmoittautuu Katniss siskonsa puolesta tribuutksi...

  Ite kuulin koko kirjasta muistaakseni seiskalla jollain kirjastotutustumisella, jossa semmonen kirjastotäti esitteli Nälkäpelin meille. En silloin vielä kiinnostunut, vaikka jännältähän se kuulosti. Myöhemmin muutama mun kaveri ja mun oma äiti tän kuitenkin luki, ja kaikki suositteli mulle tän lukemista niin paljon, ettei sitten muukaan oikein auttanut. Sain kirjan kätösiini aika pian päätöksenteosta ja aloin lukemaan...
Sille lukemiselle ei sitten oikeastaan tullut loppua. Alussa tavalliseen tapaani hieman epäilin kirjan hyvyyttä, mutta epäilykset kaikkosivat tosi nopeasti. Kirja vei mukanaan ihan käsittämättömällä tavalla ja luin päivät ja yöt. Se on samaan aikana kiehtova, jännittävä ja uskomaton! Yksityiskohtaisesti rakennettu luonnonakatastrofien ja sodan jälkeinen maailma on aivan mielettömän aito ja hahmot syviä, pystyn samaistumaan lähes jokaiseen ja silloin kun luin kirjoja ekaa kertaa, tuli itkettyä ja naurettua useita kertoja!
 Mulle kirjat on aina ollut tosi tärkeitä ja suhtaudun niihin usein aika intohimoisestikin. :D Mun muihin suosikkeihin kuuluu mm. Harry Potter ja Taru Sormusten Herrasta ja vaikka tää Nälkäpeli onkin tosi erilainen, kuuluu se silti ehdottomasti mun lemppareihinkin. Nyt oon lukenut kaikki kolme kirjaa moneen kertaan ja saan niistä silti vaikka mitä irti. Eniten kirjoissa tykkään ehkä siitä, että ne on kaikkea muuta kuin mustavalkosia. Siinä ei oo varsinaista hyvän ja pahan rajaa ja se on ihan uskomattoman moniulotteinen. Lisäks surullista on se, miten hyvin ne voi rinnastaa tähän meidän nykyiseen maailmaan. Rikkaat polkee köyhiä maahan tehden niistä vieläkin köyhempiä, monia ihmisiä kuolee meidän "parempiosaisten" kustannuksella. Ehkä joku voi olla erimieltä, mutta tässäpä oli mun näkemys näistä kirjoista.


Ens viikon perjantaina (23.3) on sitten Nälkäpeli-LEFFAN ensi-ilta, jota oon menossa innoissani kattomaan nälkäpeliporukan kanssa. Toivottavasti ei oo pettymys, odotukset aika korkeella... ;)

16.3.2012

Over the moon

(weheartit)
Hihii, mitäs te? (:

Olin tänään koulun kanssa seinäkiipeilemässä ja se oli niin kivaa, että päätinpä omistaa sille oman blogikirjoituksen. Ei ollut siis eka kerta, ei tosiaankaan, oon kiivennyt polvenkorkusesta lähtien, mutta tässä on nyt ollu tämmönen seittemän vuoden tauko? :D
Oltiin siis Salmisaaressa, missä sijaitsee muuten pohjoismaiden korkein seinä! Siihen ei tosin päästy, enkä olisi uskaltanutkaan, mutta muita seiniä kiipeiltiin ahkerasti. Salmisaaressa on myös mm. semmonen kätevä automaattivarmistus muutamassa seinässä, jossa pystyy kiipeämään ilman kaveria. Köysi siis seinässä ylhäällä kiinni ja kiristyy sitä mukaa kun kiipeät ja alas tullessa löysää hitaasti. Tää on kätevä myös tietenkin vapaa-ajan harrastajille, jotka ei oo vielä alkeiskurssia kerinnyt suorittamaan eikä oo tällön lupaa varmistaa kaveria.
Kiipesin siis ekaa kertaa pitkästä aikaa, ja tämmöselle adrealiiniriippuvaiselle se teki ainakin ihan hyvää... Kädet tutisten kymmenen metrin korkeudessa, lähin mahollinen tarttumiskohta 20cm liian kaukana ja sit kun hyppää, köysi kiristyy ja saat toisella kädellä kiinni siitä... Se tunne on niin samalla niin jännän pelottavan tärisyttävä ja voitonriemuinen. Hohohoo. Tahdon seinälle heti takaisin! :D

Eipä muuta tällä kertaa, tulkaa mun kanssa ihmiset seinäkiipeilemään, jookostakookosta? 8)

12.3.2012

Fall down seven times, stand up eight.




Hola!

Mitäs teille kuuluu? Mulla viikonloppu sujui mahtavasti Carrin kanssa sekoillessa ja Star Wars -esitelmää tehdessä, sain yhteishaun tehtyä ja oon jopa jaksanut lähiaikoina lenkkeillä ja tehdä lihaskuntoa. Yeeey!

Ei mulla tähään hätään muuta, take care~